Kylmäkuolema!!1 tai sit ei.

Matsi oli keskiviikkona 27.3. Lento Suomeen lähti 30.3. klo 7.00 aamulla. Torstaina nukuin, söin ja hengailin kavereiden kanssa. Perjantaina kävin rannalla ottamassa viimeiset syöpäsäteet, pakkasin, hoidin viimeiset shoppailut (counterpainia Eevalle) ja hyvästelin ystäviä. Natashalle annoin pienen lahjan kiitokseksi. Se on auttanut mua tosi paljon mm. laittanu mun tukan molempiin matseihin, piti mulle padeja joulun/uuden vuoden aikaan kun ei ollut treenejä, ollut Banglalla mun henkisenä tukena ja englanninkielisenä kulmanaisena. 

Datailutauko Bangkokin lentokentällä

Jätin bungalowin 3.30 aamuyöstä. Lensin ensin Bangkokiin, josta parin tunnin sisällä lähti suora lento Helsinki-Vantaalle. Lentomatka meni ihan mukavasti. Katselin pari elokuvaa (ensimmäisenä Notebookin, joka itketti mua ainakin puolet ajasta), kuuntelin musiikkia, luin kirjaa (ostin Phuketin lentokentältä "Bangkok Boy":n, jonka on kirjoittanut Chai Pinit) ja haaveilin näkyvistä vatsalihaksista. Lento oli ajoissa perillä, eikä mitään ongelmia ollut missään kohtaan. 

Helsinki-Vantaa
Vähän huono taustavalinta...

Lauantaina menin yhdeksi yöksi Kouvolaan. Sunnuntaina kävin pienellä ajelulla. Muuten meni ihan ok, mutta meinasin kääntyä välillä vastaantulevien kaistalle. Hoin itselleni: "oikea kaista, oikea kaista". Liikennesäännöt muistu mieleen ihan hyvin. En voi enää ajaa kuin thai. Onneks oli pääsiäispyhät, niin ei ollut hirveesti liikennettä.

Kouvolasa äidin huudeilla. Mun auto <3

Lähdin harjottelemaan ajamista uudestaan.

Ihan okei fiilis. Säärtä parantelen ja nautin lusmuilusta. Laittelen kämppää Lappeenrannassa ja haen töitä. Treeneihin palaan heti kun sääri sietää ottaa osumaa taas. En ole vajonnut masennukseen enkä kokenut kylmäkuolemaa, vaikka aikamoinen ero lämpötiloissa onkin. Suomi on ihanan valoisa tähän aikaan vuodesta. Nyt mä alankin laittamaan mun elämää järjestykseen. Skootteriajelulle palmujen alle sekä thaimaan nyrkkeilykehiin pääsen toivottavasti pian taas kun on aikaa ja rahaa. Siitä ajatuksesta kiinni pitäen yritän opiskella ahkerasti ja ylläpitää hankittua kuntoa sekä opittuja taitoja.

Aamukahvia Lappeenrannan asunnolla

Tämä blogi oli nyt tässä. Jätän tän nettiin lillumaan, jos joku joskus googlailee vaihtokokemuksia tai singaporevinkkejä tai sinbifiiliksiä. Mä varmaan jatkan blogikirjoittelua jossain toisessa osoitteessa. Tämä on omistettu täysin mun ulkomaankomennukselle. Kiitos mielenkiinnosta. :)

Uusintaottelu

Mihin sitä oli vielä pakko itsensä työntää paria päivää ennen kotiinpaluuta. No kehään tietenkin!

Sinbin sivuille mun tietoihin oli laitettu, että tulen Norjasta/Singaporesta. Fläppitaululle oli kirjotettu, että oon ruotsalainen. Mitäs pienistä. Matsijulisteessa lippu oli oikein, mutta nimi heitti vähän (mun matsinimi oli Nilna). Sama kai se mistä mä tuun. Same same. Haha.

Niina from Norway

Tosiaan mun treenejä varjosti sairaudet. Ensin oli flunssa ja sen jälkeen joku vatsapöpö. Jouduin välillä himmailemaan kun meinasin oksentaa tai vatsa kramppas niin paljon et ei kyenny tekee mitään. Lauantai-iltana sain jotain taikanappeja maailman parhaalta lääkäriltä. Sunnuntai-iltaan mennessä olin jo ihan kivuton. Välillä kyllä hävetti kun piti kesken treenien lähtä kotiin. Dee sano mulle matsia edeltävänä lauantaina, että "Do you go home tonight?" "No. I'm fighting on wednesday." "Fighting?! You don't even train!!". Että sillä lailla. Salin omistaja piti mulle tyynyjä yks aamu kun halusin vaan mennä salin laidalle yökkimään. Sekään ei ollut kauheen ilahtunut.

Chalee oli Bangkokissa ja Isaanissa, joten se ei ollut näkemässä mun 'treenejä'. Se ois varmaan perunu mun matsin, jos se ois ollut täällä. Siltä tuli jo viestiäkin sattumalta heti sen jälkeen kun häivyin yksistä iltapäiväsessioista, että onks kaikki ok. On on. Se tuli Phuketiin vasta tiistaina ja keskiviikkona oli mun matsi. Keskiviikkona vasta tunnustinki sille, että sairaana mä oon ollut. Mutta eihän siinä vaiheessa enää mitään peruta.

Tiistaina oli siis mun lepopäivä. Lekottelin rannalla pari tuntia, istuin Spoonful Of Sugarissa ja kävin hieronnassa. Keskiviikkona nukuin pitkään. Puolilta päivin Natasha letitti mun tukan. Neljän aikaa sain lämmittelyhieronnan ja varjoilin salilla. Kävin vielä kahvilla ennen kuin piti lähtä Banglalle. Mua ei hirveesti hermostuttanut, mutta automatkalla aloin jännittämään.

Poseeraan Annan ja Thomaksen
pihalla mun kisatukan kanssa

Ennen lähtöä Banglalle

Kun näin, että vastassa oli sama tyttö kun viimeksikin, kaikki hermoilu katosi. Vaihdoin vaatteet ja multa teipattiin kädet. Oltiin ajoissa paikalla, joten kiirettä ei tarvinut pitää missään välissä. Sain öljyhieronnan ja vaseliinit naamaan. Ehdittiin ottaa Chaleen kanssa pari kuvaa ennen matsia (koska oon  edustavamman näkönen ennen turpaanvetoa).

Varjoilin aikani ja venyttelin. Sain hanskat käteen ja istuin vähän aikaa "ylälauteilla" ennen kuin mut vietiin kehän lähelle odottamaan vuoroani. Hengailin ja hengittelin hyvän aikaa (miesten ottelun verran eli 5x3min + tauot 5x1,5min). Kun tuli oma aika astua kehään, olin yllättävän rento. Suljin kehän ja hoidettiin viralliset jutut pois alta. Sitten alkoikin matsi.

Mun lempparichampion Chalee

Juttelen Ellenille ja varjoilen samalla

Odottelua ylälauteilla

Dane preppaa mua

Mä ja Potin poika Nut

Em ja Dee

Mun vastus oli vahvempi ja taktisempi ku viimeks. Se oli oppinu uusia juttuja mm. se otti mua jalasta kii ku potkasin oikeella. Se potki kovempaa, eikä se rymynny menee niiku viimeks. Mulla oli henkisesti parempi fiilis nyt ku viimeks, mut tein aika surkeaa työtä 1, 2 ja 3 erän. Erätauolla Chalee iskosti mun päähän taas sen saman 'block left kick left'. Painittiin myös jonkun verran, mikä ei haitannu mua yhtään. Oon treenannu paljon painia ja oon yleensä treeneissä aika vahvoilla siinä. Onnistuin heittämään yhden kyynärpäänkin. Tosin se ei tehnyt mitään tuhoa mun vastustajalle, joten annoin sen olla. Natasha ja Teresa sanoivatkin jälkeenpäin, että kyynärpäitä on vaikea saada osumaan niin, että niistä saisi pisteitä (leikkaa tai tyrmää/tekee selkeästi pahaa). Siitä, että kyynärpää vaan osuu toisen naamaan, niin ei saa pisteitä.

Voitin neljännen ja viidennen erän, mitkä olivat ratkaisevimpia kuin 1 ja 2. Eli mun vastus voitti "tärkeistä" eristä kolmannen ja mä loput. Voitin taas pisteillä. Olin tyytyväinen, vaikka kuulemma mun edellinen matsi näytti paremmalta. Oon ihan samaa mieltä, mutta se mikä mun pään sisällä oli erilaista nyt, niin sai mut tyytyväiseksi. Sanoin valkullekin, että se oli vasta mun toinen ammattilaissäännöin otettu ottelu. Kyllä mä ehdin vielä parantaa mun tekniikkaa. Se oli ihan tyytyväinen muhun.

Natasha autto mua paketoimaan sääret jäihin. Kateltiin matsit loppuun. Sinbiltä oli kaksi muutakin ottelijaa. Korealainen poika, joka sai vastaansa Tiger Muay Thailta isomman ja taitavamman valkonaaman. Korealainen hävisi, koska tuomari keskeytti matsin kolmannessa erässä. Se sai tikkejä silmäkulmaan, mihin vastustajan kyynärpää oli leikannut. Ite en nähnyt ottelua, koska se oli heti mun jälkeen. Korealaisen jälkeen matsasti ruotsalainen Joakim, myös Sinbiltä. Se voitti pisteillä thaimaalaista vastaan, vaikka me Natashan kanssa katsottiin, että ei hyvin mee. Joakimilla on ennestään muutama potkunyrkkeilymatsi, mutta tää oli sen eka thainyrkkeilyottelu. Se sano, että potkujen kovuudessa on aivan järjetön ero. Varmasti onkin. Se kuitenkin sai vastaan vielä thaimaalaisen, joka on varmaan treenannut siitä asti kun oppi kävelemään. Seuraavana päivänä näin, että Joakimilla oli reikä sääressä blokkaamisesta. Kyllä se siis otti aika kovaa osumaa. Huhu. Kovia tyyppejä.

Suihkun jälkeen sääret paketoituna

Suomilortot Thaimaassa

aamupäiväuinnilla

Ihana Vilma tuli elävöittämään mun Thaimaan lomaa kahdeksi viikoksi. Ilman Vilmaa oisin vaan treenannu, syöny ja nukkunu. Nyt tuli tehtyä kaikkea oheistoimintaakin. Bailattiin, uitiin, seikkailtiin ja puhuttiin kaikkea hirveää ääneen (toivottiin ettei lähellä ole muita suomenkielisiä). Vilma noudatti mun hienoja vinkkejä, vaikka lopulta tultiin siihen tulokseen, että mun ideat ei ehkä oo parhaimmasta päästä. Välillä valvottiin pari päivää putkeen, kun ei vaan ehtinyt nukkua. Yleensä Laguna Night Club oli syynä tähän.

Hikinen ja janoinen

Painin jälkeen tukka sekaisin ja naama punaisena

Tää kuva kertoo kaiken.
Mulla ja mun valkulla on selkeesti joku sanaton yhteys.

Sparrailen Chaleen kanssa

 Minä ja Ellen (Ruotsista)

Vilma ja sen valmentaja Komkrit

Ei näin.

Valmentajien kanssa yhteiskuva.
Chalee puuttuu, se pääsi lomalle matsin jälkeen.

Käytiin molempina viikonloppuina Night Marketilla. Vilmaa hirvitti mopokyyti, mutta kyllä se siihen äkkiä tottu. Tai sit se vaan tajus, ettei ääneen huutaminen auta mitään. Ekaa kertaa kun kurvattiin bungalowin pihasta isolle tielle, niin takapenkiltä kuului kiljuntaa. Myöhemmin Vilma oli sit kauhusta mykkä. Ei vissiin ollu kauheen kovaa luottoa mun ajotaitoihin. Usein kun päästiin bungalowin pihaan niin vähintään toinen meistä puhalsi syvään ja totesi, että hengissä selvittiin.

Night Market ja kahden euron Ray Banit

Yhtenä päivänä käytiin Big Buddhalla. Ajeltiin sinnekin skoballa. Kierreltiin temppeleissä ja saatiin siunaukset munkilta. Takastulomatkalla yks valkonen auto stalkkas meitä. Niiden kuski (ulkomaalainen) huuteli jotain "where are you from?" + muuta epämäärästä. Tyly "Finland." ja skootteripakomatka auttoi karistamaan Hondan.

Pidettiin huolta ruokapuolesta, ettei vaivalla syödyt linjat pääse katoamaan. Vegaaniruoka, Spoonful of Sugarin hedelmät ja kahvit, pitsat, Swensenit, thairuoka, aamumunakas, meksikolainen, Kombat Cafe:n proteiinipannarit jne. Nam nam. Näitä haikeasti muistelen kun Suomessa vedän soijarouhetta.

Spoonful of sugar: hedelmää

Vegaanisyöttölä

Vilmaakin hymyilytti. Ainakin sillon kun sai tietää hinnan: halpa.

Villa Marketista länkkärimättöö

Alasti tässä syön mun patonkia

Pinaattipitsaa!

Los Amigos: kaks kookospähkinää

Eka olin tyytyväinen mun sorbettipalloihin...

..sit näin Vilman snickers-jätskimätön.

Sit tuli diettiangsti.  >:(

Salin suomineidot: Vilma, Anna ja minä.

Oli hyvä veto vuokrata bungalowi. Meillä oli oma olohuone, makkari ja keittiö sekä kylppäri. Tilaa siis riitti. Vietettiin muutama hulvaton koti-ilta. Toisinaan syötiin thaimaalaisia herkkuja, toisinaan muuten vaan kikateltiin tai angstattiin.

Ei-niin-luotettava -skoba.
Kerran hyydyttiin tielle kun bensatankki oli rikki ja vuos kaikki löpöt ulos.
Kerran joku kaato sen ja ainaki pari kertaa piti pistää ilmaa renkaaseen lisää.
Sit se rengas meniki vaihtoon.

Ripustan pyykkejä treenien ja suihkun jälkeen.
En tiiä miks Vilmalta löyty tämmönenkin kuva...

Koneelta tuli Macklemore - Thriftshop.
Pistin tanssiksi.

Thaijälkkäriä

Avaruuslimaa

Vilma ja sen synttärilahja (ei minulta kuitenkaan)

Ajoin Phuket Towniin amulettimarkkinoiden perässä. Vilma oli mun kartturi. Eksyttiin pari kertaa, mut liikenne oli ihan ok ja bensa halpaa niin mikäs siinä ajellessa. Jordan oli kertonut mulle amulettipaikasta. Miesten kanssa jutustellessa ne muistivatkin Jordanin. Ei vissiin ihan joka päivä thainyrkkeilijänaisia Rawai Beachiltä tule Phuket Towniin etsimään Hanuman-amulettia.

Käytiin Sinbi Fight Nightissa 16. päivä. Se oli järjestetty Nai Harn Beachin läheisellä saarekkeella. Sinbiltä siellä otteli Akur (thaipoika 12-vuotta), Dui (thaipoika 13-vuotta), Vicky (Kanadalainen, joka tosin asuu Thaimaassa, 22-vuotta) ja Chalee (yks Sinbin valmentajista, 32-vuotta). Duin matsi oli tasapeli. Akur, Vicky ja Chalee voittivat omansa. 

Chalee otteli Dragon Muay Thain valmentajaa Thitia vastaan. Heidän matsi oli illan kohokohta. Lähes kaikki olivat varmoja, että Chalee häviää, koska se ei ollut hirveesti treenannut ja muutenkin sen edelliset ottelut olivat olleet helppoja voittoja. Kyllähän se siinä matsissaan lentelikin pitkin kehää, mutta vahva pystypaini kolmannella ja neljännellä kierroksella toivat voiton kotiin. Viidennessä erässä Thit yritti kovasti tyrmätä Chaleen (hirveitä pommeja nyrkeillä sekä kyynärpäitä), mutta entistä Lumpinee superstaraa ei niin vaan tajuttomaksi vedetä. Chaleen suojaus oli pitävä.

Akur

Akur (oikealla)

Chalee (vasen)

Chalee hierottuna ja nyrkit teipattuna
© Natasha Sky

Chaleen pysäri
© David

Mulla ja Annalla oli pienet treeninjälkeiset pikapainit (kaikki kuvat lavastettuja):

Auringonottoa harrastettiin ihan urakalla. Vilman piti kahdessa viikossa saada ruotsalaisrusketus ja mäki halusin näyttää siltä, että on ulkomailla käyty. Biitsimursuilu oli ihan jees. Varsinkin kun ostettiin ylihintainen kumipatja. Sen kanssa oltiin merihädässä pariin otteeseen. Vilma panikoi meriheinäkasoja ("RAUSKU") ja mä poltin mahani. Laulettiin kanssaihmisten iloksi samalla kun kelluttiin. Mä tietty vedin ihan nuotin vierestä, koska mulle ei ole minkäänlaisia musiikillisia lahjoja suotu. 

Taktisesti rajattu bikinikuva

Ootteko nähny niitä tunnelmallisia rantakuvia, joissa ihanat ruskettuneet biitsibeibet hyppii ja tekee kärrinpyöriä? Koitin jäljitellä samaa meininkiä. Mutta aika kauas jäi.. haha. En osaa edes tehdä suoraa kärrynpyörää. Miten oon läpässy ala-asteen liikuntatunnit? Tai sit vaan alkanu toi alavartalo painaa vähän enemmän sen jälkeen kun koululiikunta loppu.

Merimursu tekee volttia

superman jump

Vilma ja meidän lorttopatja

Minä mursuilen etualalla ja Anna taaempana

Vilmabeibe jätti mut pari päivää sitten. Elämäni on palannut takaisin normaaliin: treenaa-syö-nuku -rytmiin. Oon tosin ollu kipeenä. Eka oli flunssa tai joku muu tauti, joka yritti hukuttaa mut räkään. Sitten sain vatsakipuja. Nytkin tunnen kuinka kuume nousee. Lisäks mulle on vissiin uusi absessi puskemassa jalkaan. Ei oo elämä helppoo! Mut mieluummin flunssassa Thaimaassa kuin flunssassa Suomessa. Mulla on siis armon aikaa viikko. Sitten kutsuu Helsinki-Vantaa. Nappaisko? No ei. Onko pakko? On. Onneks Jenna on luvannu leipoo mulle kakun. Pääsen heti syömään suruuni.

Fightlabin myyjä Mon ja minä